lauantai 30. huhtikuuta 2016

Mielenvirkistystä

Ai että oli virkistävää käydä torstaina rästitunnilla. Hevonen vaihtui Niilosta Geehen ja tunnilla ei ollut yhtään merkkisuoritukseen liittyvää asiaa. Pitkästä aikaa pääsi tekemään muutakin. Olin melko ajoissa tallilla ja jouduinki hevoslistaa odottaa hetkisen. Sieltä sitten paljastui tosiaan, että ratsukseni osui Gee. En oikein hihkunut riemusta, mutta en odottanut kauhullakaan, kun muutamaan kertaan oli vähän aika sitten tamman selässä käyty. Ja yleensä kun vaihdan kerraksi tai pariksi hevosta, niin sillä ns. vakkarilla menee sitten seuraavalla kerralla paljon paremmin.

Gee oli kivan puhdas jalkoja lukuunottamatta, joskus kun on nähnyt niin tamma on ollut korvista kavioihin kurakerroksen peitossa. Alkukävelyt menin selästä käsin tallipihalla muiden kanssa, osa olikin tuttuja kun aikaisemmin tässä ryhmässä ratsastin vakituisesti. Mentiin sitten kentälle, vaikka pahasti näytti että alkaa satamaan kunnolla. Kenttäkin oli vain osittain käytössä, koska toinen puoli oli vielä aivan velliä. Toinen puoli oli taas sitten melko hyvässä kunnossa.


Ravailun tein menemällä kahden ympyrän sijasta käytössä olevaa kenttä ympäri. Aika perus alkuverkka kuitenkin. Verkan jälkeen piti tehdä itsenäisesti jotain väistöä, joten valitsin etuosakäännökset. Ne meni alkuun vähän huonosti, kun en pidättänyt tarpeeksi ja menin väärään asentoon. Kun asento korjautui ja maltoin pidättää kunnolla, alkoi käännökset sujua rutkasti paremmin. 

Itsenäisen osuuden jälkeen ruvettiin menemään kahdellä lävistäjällä pohkeenväistöä. Aloitettiin käynnissä ja ne menikin ihan siedettävästi, mitä nyt piti reippaammin mennä eteen. Ravikin sujui melko hyvin, vaikka pompinkin hillittömästi. Sain jopa jotain pätkiä, joissa en ihan niin pahasti pomppinut. Taaskin olisi pitänyt mennä reippaammin ja sainkin asian korjattua.


Kun askellajiksi vaihtui laukka, meinasin olla sillain että ei tule onnistumaan. Laukassa mun on Geellä paljon helpompi istua, verrattuna raviin. Laukan sainkin nostettua hyvin, parilla kerralla meinasi laukka nousta aika myöhään. En ole yhtään varma menikö Gee missään vaiheessa laukassa väistöä kunnolla, koska jouduin keskittymään sen ylläpitämiseen.

Lopuksi mentiin vielä viisi- sekä kolmikaarisia kiemurauria. Ensin mentiin harjoitusravissa viisikaarinen ja sen jälkeen keventäen kolmikaarinen. En aina meinannut hahmottaa missä kohdin olisi pitänyt kääntää ja urista tulikin vähän eri kokosia. Asetuskin oli vähän hukassa viisikaarisella, kun jouduin keskittymään siihen pomppimatta olemiseen. Loppuravit mentiin sitten kahden ympyrän sijasta kolmella ympyrällä. Päädyissä oli oikea kierros ja keskellä vasen. Sain pidätellä Geetä jonkun verran, koska se alkaa aina lopputunnista kiihtymään enemmän. Kävelemään mentiin taas tallipihalle.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kevätflunssa

Nämä kuvat on ilmeisesti jäänyt julkaisematta, johan ne on melkein kuukauden kerinneet olemaan koneella muokattuina. Olin tossa viikon kipeänä, jonka takia jäi viime viikolta tuntipostaus tekemättä sekä tältä viikolta tunti välistä. Näillä näkymin olen menossa kylläkin joko huomenna tai lauantaina ratsastamaan yhden rästitunnin pois. Tosiaan viime viikon maanantaina sinnittelin koulussa, todennäköisesti jo silloin kuumeessa. Särkylääkkeen voimalla kävin rutistamassa illalla tunnin, joka meni ihan kohtuullisesti oloon nähden. Meinasi vähän taas oikean laukan kanssa olla ongelmia Nipan kanssa.

Nyt olen onneksi vähän paremmassa kunnossa jo ja toivottavasti pääsen pian taas kuvailemaan uusia kuvia Armista sekä saisin tunniltakin jotain.






lauantai 16. huhtikuuta 2016

Pajunkissoja ja jäätä

Jokin aika sitten innostuin napsimaan vähän maisema/artsykuvia samalla kun kuvasi Armia. Oli hauska kokeilla taas säädellä asetuksia ja ottaa erilaisempia kuvia. Kuvissa näkyy vielä vähän lunta ja ojissa jäätä, mutta nyt niistä on jo päästy eroon.




Tykästyin syystä x tähän kuvaan, jotenkin vaan kiva :D


maanantai 11. huhtikuuta 2016

Ylös, ulos ja kentälle!

Tänään tallissa mua odotti ihana, kurainen karvakasa Niilo. Ruuna oli sitten päättänyt pyöriä kunnolla mudassa, paikoitellen oli oikeasti varmasti joku sentin paksuinen kerros mutaa. Muutenhan kura oli onneksi kuivunut, mutta jalat tarvitsi pestä. Kuran pois saamiseen olisi tarvinnut enemmän aikaa kuin sen vajaan tunnin, mutta Nipasta sain ihan siedettävän näköisen. Mun uudet chapsit sopivat kyllä hyvin vanhojen kenkien kanssa tän operaation jälkeen! Raahasin kameran tallille mukaan, mutta ennen tuntia ei kerennyt ottaa kuin nää muutamat kämäset kuvat puhelimella, kun sai tota mutakerrosta kuoria pois.

Alkukävelyt mentiin tallipihalla kierrellen. Sitten ohjeeksi saatiin, että mennään kentälle mutta jokainen tulee vuorotellen maneesiin vetämään sen merkin radan, jonka aikoo mennä. Tämähän oli eka kerta kun itse pääsin syksyn jälkeen kentälle. Niilon kanssa kentällä on niin paljon mukavampi mennä, kun se on sen verran iso niin ulkona on tilaa päästellä menemään. Alkuverkka meni normaalisti, eli ravia ja laukkaa kahdella ympyrällä. Siitä sitten jatkoin siirtymisillä ja tein vähän kaikkea sekalaista, kerran kun saatiin itsenäisesti mennä.

Kun ensimmäinen lähti maneesiin, rupesin vaan ratsastamaan Niiloa eteen. Ruuna tahtoi olla vähän hidas ja raviakin sai jo tosissaan pitää yllä. Paineltiin siis pitkin ohjin kevyessä ravissa sekä laukassa. Tein radan myös kerran suurinpiirtein läpi ja meinasin koko ajan unohtaa radan. Kun pääsin sitten viimeisenä ekalla kierroksella maneesiin, sain mennä maneesissa hetken ympäriinsä. Itse rata meni ihan hyvin, mitä nyt oikea laukka vähän tuotti ongelmia. Tippuiltiin raville ja en tiedä tuliko siinä vastalaukkaakin.


Tässä välissä taas palasin kentälle ja kierros alkoi alusta. Ratsastin taas enimmäkseen eteen, koska ohjeeksi oikeaan laukkaan sain että pitää vaan mennä reippaasti. Mielummin vähän huonommat tiet, jos vain laukka säilyy. Myötälaukanhan se nostaa, jos ei ole kääntynyt pää ulospäin. Pariin otteeseen tein suurin piirtein radan kentällä. Kun pääsin taas maneesiin, aloitin radan oikeastaan heti. Nyt se meni paljon paremmin ja kumpikaan laukka ei rikkoutunut. Jouduin ratsastamaan paljon eteen, mutta laukka kuitenkin säilyi loppuun asti. Ratakin meni aika selkärangasta, ei tarvinnut hirveästi miettiä mihin seuraavaksi.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Memories

Ajattelin tässä nyt kasata tälläisen postauksen, jossa on hevoskuvia 5-6 vuoden ajalta. Rupesin katselemaan vanhoja kuvia ja siitä syntyi ajatus tehdä näistä postaus. Suurin osa kuvissa esiintyvistä hevosista taitaa laukkailla jo vihreämillä laitumilla.

Ihana papparainen, suomenhevosruuna Pikkari eli Puka. Ensimmäinen hevonen jonka kanssa olin nurrilla kunnolla tekemisissä. Pukalla tulikin mentyä sitten jossain vaiheessa aika paljonkin, ja vaikka ruunalla ikää oli jo tuolloinkin ihan kivasti nii vauhtia kyllä piisasi. Puka oli ensimmäinen jolla tuolla laukkasin. Puka oli kaikin puolin mukava rokkitukkasuokki.

Tilastoruuna Bessy eli Pilkku on taas ensimmäinen jolla nurrilla ratsastin. Pilkku oli vähän jästipää, mutta kyllä se kivakin osasi olla. Yhdessä vaiheessa en pitkään aikaan ruunalla mennyt, mutta sitten tuli joku kolmen kerran putki. Silloin oli meikällä kyllä ongelmia laukan kanssa (tuntuu jokaisen hevosen kanssa olevan joku ongelma laukan kanssa :D). Olisikohan mennyt sillain, että ekalla kerralla en saanut nostettua ollenkaan, toisella pari kertaa ja kolmannella tuli pääasiassa väärää laukkaa.


Toisesta tilastoruunasta Epigrafista eli Epusta, tuli minulle todella tärkeä. Olin ihan kauhuissani, kun ekaa kertaa luin listassa Epun nimen omalla kohdallani. Eppu oli paljon isompi millä olin mennyt ja muutenkin olin kuvitellut sen paljon vaikeammaksi. Ruunahan oli vähän laiskemman puoleinen ja piti tosissaan tehdä töitä että se liikkui. Mutta kun menin yhdessä vaiheessa melkein aina Epulla, alkoi yhteinen sävel löytyä. Epusta tulikin mun "ensimmäinen lemppari".


Kerttu on siitä vähän hämäävä, että sehän on oikeasti ruuna. Viralliselta nimeltään tämä puoliverinen on siis Creon. Kertulla menin jokuset satunaiset kerrat, mutta tämäkin oli oikein ihana hevonen. Vaikka ruuna olikin vähän kovasuinen, sai istunnalla aika kivasti vaikutettua. Ikinä en osannut keventää Kertulla, se ravi oli jotenkin mulle niin hankalaa. Harjotusravissa istuminen taas oli tosi helppoa ja kivaa. Ilman jalustimiakin oli helppo mennä ravissa. Kuva on aika vanha ja tuommoista oli ilmeisesti meno :D


Seuraavaa hevosta pukkaa, I Wonder aka Patu taisi olla ratsunani vain kerran tai pari. Mutta silti ihastuin ruunaan ihan täysin. Muistan kun katselin jonkun paljon taitavamman ratsastajan menoa Patun kanssa ja ihastelin miten upea ruuna oli. Se oli myös eri tavalla iso kuin vaikka Kerttu ja Eppu. Ruuna oli kuitenkin oikein mukava tapaus ja muistaakseni tykkäsin mennä ihan hirveästi. Äiti saikin napattua meistä alkukävelyiltä tuommoisen hienon kuvan, jota tykkäsin sitten käyttää profiilikuvana vähän jokatoisessa paikassa.


Sitten on tilastoruuna Spaceman, eli Space. Vanha papparainen, mun pieni avaruusmies. Ekan kerran kun menin Spacella, se pyöri karsinassa "karkuun" ja ei antanut edes riimua laittaa päähän. Kaviot heiluivat ja hampaat vilahtelivat. Viimeisillä kerroilla kun menin, oli karsinan ovi sepposen selällään ja Space sai kurkistella vapaana käytävälle. Ruunan kanssa onnistuin luomaan aika kivan luottamuksen, vaikka näinkin sitä vain kerran tai kaksi viikossa. Oli kausi, kun kävin kaksi kertaa viikossa ja molemmilla kerroilla menin aina Spacella. Ruunasta tuli mulle tosi tärkeä ja papparainen olikin se lemppari. Spacesta tulee joskus myöhemmin laajempi stoori, kunhan saan aikaiseksi, sen verran tärkeästä hevosesta on kyse.


Tämä taitaa olla näistä kuvista tuorein. Viime keväänä juuri ennen kesäloman alkua menin parilla eri hevosella, joista yksi oli tämä suomenhevosruuna Enskan Valssi. Alkuun oli hankaluuksia ihan vain laukankin noston kanssa, mutta kun oikeat napit löyty niin millään ei olisi malttanut lopettaa laukkaamista. Enskalla menin parisen kertaa, mutta tosi symppisruuna kuitenkin kyseessä. Ilman satulaakin tällä menin ja oli muuten ihanan leveä selkä!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Hevoset-messut 2016

Eilen lauantaina tuli vierailtua ensimmäistä kertaa Hevoset-messuilla Tampereella. Päivä venähti aika pitkäksi, kotoa lähettiin heti seitsemän jälkeen ja illalla vähän ennen kymmentä pääsin takaisin kotiin. Nyt olin vain lauantain, katsotaan jos ensi vuonna pääsisi molempina päivinä. Näin kaikki mitä halusinkin, aamun esteklinikasta illan valjakkoajoon. Expo-alueella kiertelin vähäsen, mutta mitään ei tarttunut mukaan. Chapsit olisivat olleet ainoat hankintalistalla, mutten sitten jaksanut niitä oikeastaan katsella. 

Päivän lemppariohjelmat olivat kyllä illan valjakkoajo, orikavalkadi sekä rotuesittely. Valjakkoajo oli kyllä niin upean näköistä, että olisin halunnut vain katsoa, mutta kuviakin oli pakko saada. Kuvia tuli napsittua päälle 900, joista muutaman sain muokattua tänne blogin puolelle. Laatu ei kyllä päätä huimaa, kun omat taidot on vähän huonot sekä ei kuulemma tuo runkokaan niin hyvä ole. Haaveissa onkin nyt uusi kamera.









Rotuesittelyn lemppari :3








Oma suosikki kuvista